Leave out all the rest

Olen hengissä. En vain ole jaksanut päivittää. Elämä on ollut aika raskasta viime aikoina...

11.3 eli samana päivänä kuin Japanissa järisi maa, olin Kauniaisissa X Replican keikalle. X Replica on X Japan cover bändi. Meitä lähti Tampereelta neljä ja oltiin ensin Hesassa. Keikka itsessään oli ihana, vaikka minun piti lähteä etuajassa, että ehdin paikallisjunaan ja junaan Tampereelle. Sekin oli mielenkiintoista... Juna matka Tampereelle meni ihan hyvin, paitsi juna odotti vapaata raidetta 15 minuuttia lähellä ratapihaa.... -.- En ihan myöhästynyt bussista.

Silloin kun perjantaina lähdin en tiennyt, että tuhot Japanissa on niin massiivisiä. Ennen keikkaa sain tietää lisää ja tietää ettei Yoshiki saa yhteyttä äitiinsä. Aamulla olin jo saanut tietää Yoshikin olevan säkällä Japanissa.

Yöllä panikoin vähän, että onko kaikki jrockkarit kunnossa ja ne muutama nettiystävää kunnossa. Kaikki on kunnossa.

Nyt tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi.
"Stukin Laaksonen: Meillä on ehkä paras kuva Japanin tilanteesta"
Kertoo aika paljon. Ne on Suomessa, ja japanilaiset asiantuntijat paikanpäällä... huoh. Mutta ehkä en ragee siitä enempää.

Olen saanut Amandan kiinni ja se on täysin kunnossa. Ollaan juteltu tiheemmin. Sillä menee aika hyvin tällä hetkellä.

Toisin kuin mulla. Oon stressanut töistä, opiskelusta, avoimesta, työkkäristä, kotijutuista. Kaikesta. Työkkärin kanssa juttu on pelannut ihan hyvin. Vaikka olen pelännyt siellä käymistä. Ja töitä ei tunnu löytyvän. Enkä ole jaksannut nyt viime aikoina hakea töitä kunnolla. Olen ollut niin lyöty ja alakuloinen. Ei ole huvittanut.

Ja kotona tilanne on pysynyt hyvänä kun olen pysynyt omissa oloissani sauna-iltoina. Eilen tein sen virheen, että aloitin keskustelun illalla. Tuolini rasahti pahankuuloisesti ja halusin iskän korjaavan tai tekevän jotain. No se sanoi että kyllä sillä voi istua, minä en uskonut(iskä sanoi tänään päivällä, että se on hieman vaarallinen), kuskasin sen olkkariin, ehkä hieman kovakouaisesti siihen iltaan, mutta en mitenkään vihaisesti. No iskä viskasi tuolin ulos ja huusi ja karjui minulle ja uhkaili. En korottanut ääntäni kertaakaan, itkin vain. Äiti tuli siihen väliin muttei se paljoa auttanut. Yritin itkuisena selittää äidille mikä on juttu ja miksi välttelen heidän seuraa sauna-iltoina. No en tiedä auttoiko se mitään. Tänään kaikki oli ihan kuin mitään en olisi tapahtunut. Minä en voi olla. Itkin pitkin yötä ja tänään olen ollut ahdistunut. Olin jopa niin ahdistunut eilen, että viiltelin hieman. Se jopa ehkä auttoi, hetkeksi.

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen vain niin väsynyt riitoihin, ja huutamiseen. Ja eilinen ei edes ollut riitelyä, koska riitaan tarvitaan aina kaksi. Eilinen oli vain isän yksipuolista karjumista. Saa nähdä vaikuttiko selitykseni mitenkään äitiin tai mihinkään.

Olen viime aikoina ollut muutenkin alakuloinen ja ahdistunut. Olen lähinnä nukkunut, lukenut(ficcejä &kirjoja), katsonut CSI:ta ja nukkunut. En paljon muuta. Ei ole huvittanut.

CSI:ta olen tuijottanut tosi paljon. Olen jo päässyt 10. kauteen. Joka onkin uusin Suomessa näytetty. Loppui tammikuussa Suomessa. Usassa menee 11. kausi, joka tulee varmaan Suomeen ensi syksynä. Siitä kaudesta tiedän jo, että Grissom palaa ainakin yhdeksi jaksoksi "The Two Mrs. Grissoms". Olen yrittänyt olla spoilaantumatta, mutta jotain juttuja olen saanut tietää. Ja oma veikkaus tuosta jaksosta on, että me nähdään sekä Sara että Grissomin äiti, sillä tavalla two. Voin olla väärässä, mutta...

Olin aika täpinöissäni kun aloin katsoa paria Living doll & Dead doll. Seiska kauden vika ja kasi kauden eka. Dead doll taitaa olla se tämän hetkinen lempparini, kaikesta synkkyydestään huolimatta. Ja katsoin kasi kautta juuri ennen Japanin maanjäristystä ja sen jälkeisenä viikonloppuna. Kasi kausi kun on minun mielestä se synkin kausi. Ekaksi se on vain 17 jaksoa pitkä. Normaali kausi kestää 22-24 jaksoa. Alku kausi on Saran pelastusta ja Saran henkistä hajoamista ja lopulta lähtö jaksossa "Goodbye & Good luck" Katsoin tuon jakson 11. päivän aamuna, ennen lähtöä. Oli todella ahdistava olo. Se on kuitenkin upea jakso kaikesta synkkyydestään huolimatta. Ja loppu kasi kaudesta on Warrickin syöksykierrettä ja vikassa jaksossa kuolema.


Yksi suosikki jaksoni seiska kaudelta. Saran ilmeet alussa, on jotain niin hyviä. Ja kun Sara on Lady Heatherin luona jonne Grissom pelmahtaa. Joka miehen painajainen? 8D Exä ja nykyinen samassa tilassa. 88D


I feel your pain. Välillä on tuntunut samalta. Univelka on kamala ja rytmi sekaisin. Saralta löytäisi muutaman muunkin pätkän ekoilta kausilta jotka sopisi tän hetkiseen tilanteeseen, mutta ehkä tää tällä kertaa.

Tänään päivittelin kuinka vaikeaa on löytää CSI GSR(Grissom Sara Romance(aikaisemmin Relationship) ei-AU ficcejä. Lähes kaikki on olleet pikkuisen AU. Mulle puoli ruokaa on olla uskollinen alkuperäiselle, varsinkin kun tää paritus antaa siihen mahdollisuuden. Paljon on jätetty kertomatta ja siitä saisi paljon ficcejä, mutta ei. Aina pitää änkeä joko Mary Sue (yleensä Grissomin kadoksissa ollut sisko tai exä) tai Sara tulee raskaaksi tai kidnapataan(juuri ennen LD &DD:iä!) Ehkä mä löydän hyviä ei-au ficcejä.