En tiedä onko tämä huonoa tuuria vai olenko onnettomuusaltis nyt, vai mitä... Olin kipeänä. Ja perjantai aamuna heräsin suonen vetoon. Pohje kramppasi oikein kunnolla. Minä en saa kramppeja mitenkään säännöllisesti. Viimeksi ennen joulua ja sitä ennen en muista. Siskoni saa helposti kramppeja, mutta mulla ne ei ole ennustettavissa. Oli kuitenkin kiva herätä siihen ja yrittää pidätellä itkua. Ja kivaahan siinä on se, että mulla parvi, jolta ei pääse helposti alas....
No perjantaina illalla äiti siivotessaan rikkoi pienen (nätin) kynttilänjalan. Ja siivosi sen. Paria tuntia myöhemmin minä astun siihen viimeiseen sirpaleeseen. Pyyhkäisin vasenta jalkaa oikeaan nilkkaan(meillä on paljon roskia lattialla, relfleksi) ja auts. Haava nilkassa ja jalkapohjassa. No onneksi ei käynyt pahemmin. Jalkapohjan haava on jo parantunut, nilkan ei ihan.
Tänään meillä on taas aika tyhjää. Sisko on kaverillaan bileissä (ja yötä siellä) ja veli ainakin oli kavereidensa synttäreillä. Meitä oli vain vanhemmat ja minä kotona. En edes voisi lähteä mihinkään, olen edelleen hieman kipeä. (Yskin aika paljon.)
Kävin eilen perjantaina Tampereen taidemuseossa TR1. Maailman ihanin tyttö. Näyttely on huomenna viimeistä päivää Tampereellä. Minulle on niin moni suositellut näyttelyä ja nyt vasta pääsin käymään. Onneksi pääsinkin. Oli aivan ihana. <3 Isä ostaa tuon valokuvakirjan. Vanhemmat kävi näyttelyssä viime viikonloppuna. En kovin helposti liikutu valokuvista, mutta meinasin ihan oikeasti itkeä siellä näyttelyssä. Se oli vain upeaa.
kuuntelin joskus kauansitten kirjakaupassa sitä kuvaajaa mutta RAHNAT EI RIITTÄNY SORMUKSEEN siis siihen kirjaan </3
VastaaPoista